Istun kahvilassa, joka oli lempipaikkani jo viisitoista(!) vuotta sitten, mutta joka ei ole erityisen lapsiystävällinen, mistä syystä täällä ei tule Murun kanssa käytyä. Muru on tänään yötä kummilassa - tokaa kertaa yötä poissa minun luotani, ja minä olen tänään ekaa kertaa yötä yksin kotona hänen syntymänsä jälkeen. Tällaista jännää täällä!
Muru on jo iso, valtavan pitkä ja fiksuja juttuja puhuva tyyppi.
Tänään Muru tuntui ymmärtävän ekaa kertaa, mistä on kyse unien näkemisessä. Hän heräsi aamulla ja raportoi saman tien: "Me oltiin tänään mummulassa!" (Hän on aiemminkin kertonut heti herättyään meidän 'olleen jossakin', joten hän on varmasti jo pitkään muistanut uniaan, mutta hän on aina hämmentynyt kun olen koettanut avata hänelle, että kyseessä oli varmaankin uni.) Juttelin, että ei me tänään oltu mummulassa, eikä eilenkään, mutta viime viikolla kyllä oltiin. Kysyin, näkikö hän unta mummulasta. "Joo, näin", kuului innokas vastaus, ja Muru tuntui olevan tyytyväinen oivallukseensa! <3
Muita kuulumisia: Olemme muuttamassa uuteen kotiin, joka ei ole kaukana nykyisestä mutta lähempänä päiväkotia, mikä on tervetullut helpotus arjen palapeliin. On hyvä muuttopöhinä päällä; ollaan käyty hengailemassa vielä tyhjässä uudessa kodissa sekä totuttelemassa pihapiiriin.
En odota vielä uutta vauvaa; sen sijaan imetän yhä, mikä siis on este hedelmöityshoitojen aloittamiselle. Imetyksen lopetus viivästyi, koska Muru on kärsinyt refluksioireilusta, johon puolestaan yöllinen tisseily on tuonut hetkellistä helpotusta. Kevät meni aivan kauheassa väsymyksessä ja lisäksi työuupumuksen partaalla. Nyt on kuitenkin tilanne kaikin puolin helpottanut, ja eiköhän imetyskin jää kuvioista piakkoin. Onpahan Muru saanut arvokkaita ravinto- ja vasta-aineita maidostani nyt jo yli kaksi vuotta. <3
Jaha, en vieläkään ihan tiedä mitä tälle blogille tekisin. Mutta katsotaan!
Aurinkoa, lukijat!
