Vuosipäivä

Eilen! Muistelinkin sen olevan eilen, mutta en lopulta muistanut kirjoittaa. Eilen tuli tasan vuosi siitä, kun varasin ajan hedelmöityshoitoklinikalle. Se oli joululahja minulta minulle, paras. Tai ei ehkä niin hyvä kuin tänä jouluna saamani potkiva kumpu! 

Ensikäynnin varattuani askartelin jääkaapin oveen aamukamman, jota ylpeänä esittelin vieraille. Kamman pahvisia piikkejä seisoo yhä lasissa pöydällä, koska en ole raaskinut heittää niitä kaikkia pois. Viime vuoden marraskuun lopussa pidin ystäville kotibileet, ja olin tuona iltana pakahduttavan onnellinen elämäni uusista käänteistä.

Tässä marraskuussa ei ole aivan niin auvoista kuin voisi olla. Yhtäkkiä tapahtuu liikaa, enimmäkseen kuormittavia asioita. Työt, ihmissuhdeasiat, elämän käytännön järjestelyt, terveys. Liikaa! Lepoa ja leppeää iloa janoan, keveyttä ja yksinkertaisuutta. Kuten edellisessäkin postauksessa sanoin, yritän parhaani mukaan niitä järjestää. Nyt uuvuttaa, mutta kyllä tämä tästä.