sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Kaamoshyggeterveiset

Olen tänään juonut kolme kupillista kahvia (joista kaksi ensimmäistä oli aivan erinomaista pressopannukahvia Murun kummitädin ja tämän miehen luona), syönyt kolme lautasellista muroja (olen siis lisäksi syönyt muutakin), vienyt Murun kahdesti ulkoilemaan, tehnyt joulun täydennysostokset, pessyt kaksi koneellista pyykkiä ja paketoinut yksitoista lahjaa.

Aamupäivällä marketin kassa toivotti "oikein hyvää joulua koko perheelle". Aavistikohan hän, että meidän koko perhe oli siinä, minä ja rattaissa karvalakki päässä nukkuva Muru? Joka tapauksessa toivotus sai minut hymyilemään.

Alkuillasta Muru istui vallan mietteliäänä pulkassa, poikkeuksellisen ääneti, niin että ehdin katsoa täyttä kuuta ja ajatella pari omaa ajatusta. Lumi kimalsi.

Olen älyttömän onnellinen kultapullastani. Hän on vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen, puhuu pisimmillään viiden sanan lauseita(!), nimeää tunteita, silittää ja pussaa, rakastaa kissoja, pomppii ja tekee temppuja. Alla hänestä muutama kuva ajalta ennen kuin lumi satoi.

Hyvää joulua lukijoille!



2 kommenttia:

  1. Hipsu tässä pitkästä aikaa. Mielessäni sanoin "iik", kun huomasin, miten iso ja touhukas Muru jo on. Aika kuluu nopsasti. On tosi mukavaa, että kerrot edelleen silloin tällöin kuulumisianne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on valtavan iso! Ja touhukas. :) Tosiaankin tässä on pari vuotta vaan hävinnyt jonnekin, ja nykyään Muru jo itsekin sanoo olevansa ”iso happi” (iso lapsi). Joskus hän kylläkin myös käpertyy syliin ja ilmoittaa olevansa ”pieni hauva” (vauva). ^^

      Poista