Kello on 1:41, H nukahti. Hengähdän ja mietin: EI HEMMETTI MIKÄ ONNELLISUUDEN AIHE tuossa nukkuu! Tajusin äsken, että olen nyt kuusi-nolla onnellisempi kuin olisin ilman H:ta.
Ymmärsin tänään syvemmin kuin aiemmin, että H on henkilö. Hän on pieni ihminen, ainutlaatuinen arvoitus. Hän kasvaa! Minä kasvatan ja kannattelen, mutta hän kasvaa aivan itse. Minä saan katsella, millainen hän on ja millainen hänestä tulee. Tipunen kuoriutuu.
On ollut intensiivistä enkä oikein edes tiedä mitä kertoisin. On ollut todella raskasta, totaalisia ääripäitä psyykkis-emotionaalisesti. Fyysisesti toipuilua, hiljakseen, edelleen hyvin verkalleen.
Älytön onnellisuus ja mykistys päällimmäisinä tänä yönä.
Sanon: Jos jotkut teistä lukijoista harkitsevat lapsen yrittämistä yksin, ja todella sydämessään kaipaavat omaa tipusta syliin - älköötte empikö! Ja myös: Olkaa nöyriä, olkaa auki.
Ja myös: Koettakaa kuunnella vaistoa ennemmin kuin neuvoja. Antakaa itsellenne "virheenne" anteeksi, yksi toisensa perään. Niitä tulee!
Lapsenhankintaan lähteminen oli paras vetoni ikinä! Ja tämä on kreiseintä aikaani ikinä. Muruni on rakkain ikinä ikinä koskaan.
Voi kuinka ihanaa! Mulle tuli hassuja fiiliksiä tästä sun kirjoituksesta. Join juuri kahvia (suuri nautintoni!) ja luin kirjoitusta. Tuli ihanan hyvä olo sun ja H:n puolesta. Sinun, koska olet uskaltanut lähteä "vähemmistöprojektiin" rohkeana sinkkunaisena ja koet nyt pitkään unelmoimaasi onnea. H:n, koska minusta tuntuu, että hänellä on rakastava ja lapsen omana itsenään hyväksyvä äiti.
VastaaPoistaKolmantena vielä tulen kirjoituksistani aina itsekin jollain tavalla onnellisemmaksi ja varmemmaksi: Minä en halunnut äidiksi, en halunnut lasta tarpeeksi paljon. Minun elämääni kuuluvat muut jutut. Ainoastaan olen miettinyt, olisiko minusta jonkun lapsen/nuoren "kummiksi"/tukihenkilöksi. Olen aika monen lapsen täti ja muutaman kummitäti. Mutta heidän ikäjakauma on 14-29v ja he asuvat kaikki aika kaukana minusta, osa ulkomaillakin. Täytyy vaan jatkaa etätäteilyä kortteja, tekstareita ja pikkupaketteja lähettämällä, satunnaisin tapaamisin jne. Ehkä joku lapsi tai nuori joskus vielä tupsahtaa elämääni luonnollisten verkostojen kautta tai sitten hakeudun vaikkapa tukihenkilökurssille.