Krups, pumps, potk

H liikkuu! Nyt olen jo melko varma että nämä ovat niitä. Eivät voi olla mitään muuta! Tänään tuli selkeä pikkuinen potkis-potkis keskelle alavatsaa, kun istuin keittiön pöydän ääressä. Suurin osa liikkeistä on vienosti raapivaa "krupsahtelua", välillä tulee "pumpsuttelua", ja noita selkeästi potkun tuntuisia töytäisyjä on tullut muutama.

Näitä on vaikea kuvailla sanallisesti! Miltä viikonloppuna alkaneet "kierrot" tuntuvat?

"Semmosia kierähdyksiä, aika kevyitä."

"En ihan ymmärrä."

"No niinkun... ruuvia vähän ruuvattais." (Niinkun joku vääntäis pientä tiskirättiä sisällä. Kevyesti, aika kuivaa rättiä.)

Krupsahdus taas on kuin tupsahduksen ja kierron välimuoto, mutta raapivampi. Näinpä. 

Nämä tulivat ihanimpaan mahdolliseen saumaan, sillä viimeisen viikon-pari vointini on ollut kokonaisvaltaisesti aivan riutunut. Huomasin tänään laulavani H:lle itse keksimääni "äitin rakas" -rallatusta. Höpsähdän niin mielelläni vuosisadan höpömamaksi, kunhan saan hyvän vointini takaisin!

Näillä potkitaan sitten myöhemmin. Onneksi H ei ole vielä näin iso, sillä hän on ihana mininä ja sisällä.