torstai 9. marraskuuta 2017

Puolivuotias

Katson puolivuotiastani ja hän on niin touhukas, hän on pöhköttäjä, hän on salamannopea liikkeissään! Hän liikkuu myös lattialla paikasta toiseen salamannopeasti - siihen nähden, että hän ei varsinaisesti vielä ryömi, eikä konttaakaan. Kierähtelystä on viimeisen viikon aikana tullut hänelle hyvin tietoinen tapa liikkua. Lisäksi hän hilaa itseään käsillä sivusuunnassa. Hän rakastaa pomppimista - niin että häntä kannatellaan rintakehästä ja hän ponnistaa jaloilla. 

Hän murisee, änisee ja huudahtelee, laittaa kaiken suuhun ja jokeltaa samalla kun suussa on vaikka käsi tai lelu. Hän tarvitsee paljon tekemistä, ei pelkkää kotona möllötystä.

Aamuisin heräämme yleensä kahdeksan aikoihin. Jos (kun) minua väsyttää, käännän vielä hetkeksi kylkeä, kerron että äiti lepäilee vielä. Muru jutustelee omiaan, saattaa käännähdellä ja hiplailla selkääni, katsella kattoon. Kun sitten hetken päästä käännyn hänen puoleensa - joko hänen pyynnöstään tai muuten - voi sitä hymyä! Meistä molemmista on ihanaa peuhata ja nujuta sängyllä aamuisin ja iltaisin.

Hain juuri hoitovapaata siihen saakka kun Muru täyttää kaksi vuotta. Paljon rauhallisia aamuja vielä.  <3 

Hän nauraa kun pussaan häntä nenään hänen ollessaan kantorepussa, hän nauraa kun kutittelen häntä polvista. Peilit sekä vähän isommat lapset ovat hänen mielestään parasta ikinä, aivan hulvattoman hauskoja. Erittäin hauska on myös keittiön kattolamppu, jonka olemassaolon hän muutama päivä sitten tajusi. Lampun katsominen naurattaa joka kerta! 

Hän on huipputyyppi! Hän on äidin rakkain pullanen, hän on paras! Hän on älyttömän hauska.

Mummu kutsuu häntä auringoksi. 

Hän nukahti äsken rinnalle hyvin vilkkaan illan jälkeen; hän on älyttömän suloinen kun hän nukahtaa. Ja kun hän herää. Ja näiden välissä. 

4 kommenttia:

  1. Onnea puolivuotiaalle ja äidilleen!

    Tänään tätä juttua lukiessani mun mieleen ponnahti rakkaus. Sun tekstithän on rakkautta täynnä, mikä on tosi ihanaa. Mua mietityttää kuitenkin sun tämän hetkiset ajatukset aikuisten väliseen rakkauteen. Odotusaikana sä kerroit suhteestasi, joka silloin katkesi. Käsitin että olit alunperinkin halunnut lähteä kohti äitiyttä vaikka sitten yksinäsi. Äitiys vaikuttaa tosiaan sopivan sulle hyvin, enkä sitä asiaa tässä mieti :) Mietin sellaista, että ovatko potentiaaliset kumppanit ja aikuisrakkausjutut tällä hetkellä täysin poistuneet sun mielestä Murun myötä vai mietitkö sä myös parisuhdeasioita. Sähän hiljattain kerroit potevasi myös vauvakuumetta pikkusisarukseen. Ovatko sun ajatukset pikemminkin sellaisissa elämänmuutoksissa kuin kumppanin löytämisessä? Entä voisitko sä kuvitella päästäväsi jonkun aikuisen kumppanisi osaksi Murun elämää? Lapsettomana mun mielessä pyörii tällaisia asioita :) Ihanaa lauantaita teille kummallekin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Hipsu! Ihana kun lueskelet ja näin ajatuksella kommentoit! :) Juuri tämän kommenttisi jälkeisenä yönä näin unen jossa olin vähän kuin treffeillä, joten taisit kommentillasi istuttaa vähän aikuisrakkauden ajatusta mun alitajuntaan. ;) Kysymys on monisyinen ja oikeastaan postauksen arvoinen, joten palaan tähän myöhemmin blogimerkinnän muodossa! Ihanaa joulun odottelua! <3

      Poista
    2. Kiva, että herätin jotain sun mielessä :-) Jään uteliaana odottamaan, mitä sä aiheesta kirjoitat. Ihanaa joulun odotusta myös teille. Kai sä nyt sentään raportoit tänne myös ekan joulusi äitinä...

      Poista
    3. Heh apua, lupasin kirjoittaa jotain treffijuttuja ja unohdin koko homman! XD No, vieläkään en tässä ole päätynyt satunnaista Tinder-viestittelyä pidemmälle, eikä kiinnostuskaan ole suunnaton. ;) Varmaan silti postaan aiheesta jossain kohtaa!

      Poista